Taas on viikko vierähtänyt, kaikkien kiireiden keskellä ehtinyt jopa muutaman kerran treenaamaankin. Tänään uimassa, ei tuntunut enää niin vieraaltakaan, 1,5kilsaa törähti kolmeen varttiin kevyesti ja jos ei olisi tullut kiire vaimon menojen tieltä niin olisi se 1,9 mennyt heittämällä. Tavoite on uinti-osuudelle asetettu tuntiin, luulen että menee helposti, en lähde tavoitetta korjaamaan, kaikki sen alle menevä aika on vain positiivista. Tosin täytyy taas muistaa että sen uinnin jälkeen olisi vielä edessä se prkleen pyöräily ja juoksukin vielä...
Menneellä viikolla istuttiin meidän tiimin kanssa alas ja käytiin läpi yhteisiä tuntemuksia. Vielä tuntui suht hauskaa porukalla olevan. Palaverin alussa fläppitalulle ilmestynyt teksti "20.7.2013 klo.16.03" ja sen symbolinen merkitys on tämän talven treenien äärimmäisenä motivaationa ainakin minulle. Sen merkitys tulee olemaan aivan valtava. Se on aika jolloin on tavoite olla maalissa ensi vuoden heinäkuussa.
Käytiin me porukalla läpi tavoitteita ja hieman kuntoliikunta historiaakin. Kun vuorostani ilmoitin historiakseni "mikä kokemus?", sain osakseni jälleen hieman hymähtelyä- ei se mitään, maalissa nähään sit ;) kyllähän mulla liikuntahistoriaa on ja ei tämä kuntoilukaan täysin vieras asia ole, en vain ole sitä vielä ko tapahtumissa näyttänyt. Mielestäni sillä ei ole paskankaan merkitystä tässätapauksessa. Kuten jo aiemminkin olen maininnut oli tämä ideana jo niin älytön että tähän oli suorastaan pakko lähteä mukaan, paskat historiasta, nyt sitä vasta tehdäänkin!!!
En voi olla väheksymättä sitä tosiasiaa, että en ole tässä yksin. "Tiimin"-kannustuksella on ainakin minulle myöskin valtava merkitys. Kannustus antaa aina lisäpontta ja pieni veljellinen naljailu on aina paikallaan.(ei muuten näkynyt kokelas Jtä aamulla hallilla, vaikka vastaan kotiin tullessa ajoikin;) ) Siinä vaiheessa kun alkaa tunteet kiehumaan, ollaan toivottavasti jo 19.7.2013 perjantai illassa(siinä vaiheessa sen jo saatan salliakin, pieni jännitys on aina paikallaan). Henkisen kestävyyden kehittäminen onkin siis ehkä kovin haaste, mulla ei se kuuluisa kasetti välttämäti muuten kestä :) eli kun päätän juosta vain vitosen, juoksenkin seiskan. Olen sitä mieltä että henkinen vahvuuskin on monen pienen tekijän summa. Jos jollain lukijalla on tämän suhteen hyviä vinkkejä, otan niitä kernaasti kommentti boksissa vastaan!?
Ilmoittautuminenkin hoidettiin pois alta männä viikolla, nyt alkaa takaportit olla tosi vähissä..todellisuus alkaa realisoitumaan, vielä ei äsken ei nimeä näkynyt listalla, mutta ehkä se sinne jossain vaiheessa vielä putkahtaa.
Aloitin jo vaimonkin pehmittämisen että lähtee mukaan reissuun sitten heinäkuussa, en tiedä haluaako lähteä katsomaan vuoden 2013 kovinta urheilusuoritusta ja niitä todennäköisesti reissussa esiintyviä tunteita laidasta laitaan. Kun ajattelenkin sitä fiilistä kun maaliviiva on ylitetty, nousee karvat väkisinkin pystyyn, se tunne tulee olemaan aivan euforinen, sanoin kuvaamaton tai idean kehittäjää hieman lainatakseni "vuoden 2013 paras orgasmi". Orgasmeista en tiedä, mutta tod näk yksi parhaista tunteista jota on tähän asti tullut housut jalassa koettua :P noniin, ei siitä sen enempää, leikki jatkuu ja toivottavasti kaikki kannustavat kommentit pysyy yhtä rohkaisevina vielä jatkossakin. Ei ole muuten kuulunut vaimon suusta enää kummempaa tupinaa, totesi vain että "rullilla" en pysty ajamaan, täytyy ilmeisesti tehdä sillekin asialle jotain tulevalla viikolla ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti